Esteetön ympäristö mahdollistaa kuulo- ja näkövammaisten omatoimisen arjen

Savityötä tekevä mies Kuurosokeiden toimintakeskuksessa

Turvallinen ja hyvinvointia edistävä elinympäristö tarkoittaa jokaiselle eri asioita. Puhtaimmillaan siihen riittää raikas hengitysilma ja juomavesi. Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee myös suojaa ja turvan tunnetta.

Mutta minkälaisena elinympäristö hahmottuu, jos osa aisteista toimii heikosti tai ei ollenkaan? Miten lähiympäristön turvallisuus varmistetaan kuuroille ja sokeille? – Kävimme tutustumassa Kuurosokeiden toimintakeskuksen toimintaan Hervannassa ja pääsimme kuulemaan heidän ajatuksiaan elinympäristöstä.

Pienet ratkaisut auttavat hahmottamaan ympäristöä

Akileija ja muita kasveja Kuurosokeiden toimintakeskuksen puutarhassa
Kuurosokeiden toimintakeskuksessa on kuulonäkövammaisten ehdoilla suunniteltu aistien puutarha, jonka kasvit ovat värikkäitä, kosketeltavia, tuoksuvia ja osin myös maisteltavia. Puutarha on kesällä kauneimmillaan mutta myös syksyn pakkasissa lakastuvien kasvien muutosta on mielenkiintoista seurata.

Huonosti näkevät ja kuulevat eivät voi hyödyntää näkö- ja kuuloaistejaan ympäristönsä hahmottamiseen samalla tavalla kuin muut. Kaikkein vaikeimmissa tapauksissa näkö- ja kuuloaisti eivät toimi ollenkaan. Tällöin ympäristö hahmottuu muiden aistien ja niihin nojaavien keinojen avulla. Myös erilaiset apuvälineet ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Hervannan toimintakeskuksessa esteettömyys ja arjen sujuvuus on hiottu huippuunsa. Esimerkiksi punainen ja keltainen väri sekä vahvat kontrastit auttavat huonosti näkevää navigoimaan rakennuksissa ja erottamaan vaikkapa lattian seinästä. Toimintakeskuksen piha-alueella katuihin on upotettu uritettuja laattoja, joita pitkin valkoista keppiä on helppo kuljettaa ja suunnistaa eteenpäin. Toimintakeskuksen omistamassa kerrostalossa hissi ilmoittaa ääneen kerroksen. Samoin rappusten kaiteissa olevat nyppylät kertovat, mikä kerros on kyseessä. Esteettömyys on otettu huomioon myös keittiöissä, joissa kaapit avautuvat ylöspäin, jotta niihin ei löisi päätänsä.

Loppujen lopuksi monet esteettömyyttä edistävät asiat tuntuvat yksinkertaisilta ja helposti toteutettavilta. Esimerkiksi porraskaiteisiin kiinnitettävät kerrosmerkinnät eivät ole suuri vaiva rakennusvaiheessa, mutta niiden tuoma helpotus arkeen on suuri. Juuri näillä pienillä keinoilla parannetaan ihmisten mahdollisuutta omatoimiseen arkeen, mikä on hyvinvoinnin ja toimintakyvyn säilymisen kannalta keskeistä.

Kulttuuri ja yhteisöllisyys voimistavat hyvinvointia

Savesta muovattuja pöllöjä
Toimintakeskuksen vitriineissä on katseltavissa ja tunnusteltavissa taidokkaita kuurosokeiden valmistamia esineitä.

Nimenomaan omatoiminen arki ja sitä kautta kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat Kuurosokeiden toimintakeskuksen kulmakiviä. Kun perusasiat ovat kunnossa, jää toimintakeskuksen asukkaille energiaa muuhunkin tekemiseen, mikä tuo elämään lisää mielekkyyttä. Esimerkiksi kuurosokeiden sukututkimuskerho on valtavan suosittu.

Monipuolisen kerhotoiminnan lisäksi elämänlaatua parantaa keskuksessa vallitseva yhteisöllisyys. Asukkaiden, kerholaisten ja työntekijöiden välisiä suhteita kuvataan luottamuksellisiksi ja välittömiksi. Henkilökunta tuntee pitkäaikaiset toimintakeskuksen asukkaat heidän elämäntarinoitansa myöten. Oppimisen ja auttamisen halu paistaa keskuksen kaikessa toiminnassa.

Kaiken kaikkiaan vierailu keskuksessa oli vaikuttava ja silmiä avaava. Vaikka näkö- ja kuuloesteet asettavat haasteita arkeen, oli tunnelma toimintakeskuksessa voimaantunut ja hyväntuulinen. Huolimatta epäkohdista ja vaikeuksista, joista myös keskustelimme, jäi vierailusta päällimmäisenä mieleen nauru ja kauniit käsityöt.

Irina Korhonen ja Vili Kandic

Irina Korhonen ja Vili Kandic olivat syksyllä 2018 viestintäharjoittelijoina Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Kirjoitus on osa Pirkanmaa 2021 -valmistelun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen blogitekstien sarjaa.

Lue lisää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä:
Kiinnostava ja vihreä lähiympäristö innostaa liikkumaan

Mitä on kuulonäkövammaisuus?

Kuurosokeilla on perinnöllisestä sairaudesta, muista sairauksista, tapaturmasta tai ikääntymisestä johtuva vakava kuulo- ja näkövaurio. Yleisin kuurosokeutumista aiheuttava sairaus on perinnöllinen Usherin oireyhtymä. Suomessa arvioidaan olevan yli 850 kuurosokeaa.

Kuurosokeat viestivät viittomakielellä, jota voi viittoa ja vastaanottaa taktiilisti. Silloin viestintä tapahtuu tunto- ja liikeaistimusten kautta kädestä käteen viittomalla. Taktiilista viittomista käytetään silloin, kun näkö ei enää riitä erottamaan viittomia.

Tampereen Hervannassa on Kuurosokeiden toimintakeskus, jonne tullaan eri puolilta Suomea mm. kuntoutukseen ja koulutuksiin. Toimintakeskuksesta saa myös asumispalveluja. Keskuksen yhteydessä on VTS Ristontalo, jonka valaistus, värimaailma, akustiikka ja muut eri aistein havaittavat opasteet on suunniteltu tarjoamaan mahdollisimman turvallista ja esteetöntä asumista kuulonäkövammaisille ja viittomakielisille.

 

Lisälukemista:

Hyvinvointia kuntalaisen arjessa

Vesistöjen äärellä, hyvinvoinnin lähteillä

Kiinnostava ja vihreä lähiympäristö innostaa liikkumaan

Vartti kulttuuria päivässä pitää mielen virkeänä

Pirkanmaa 2021 on mukana 100 minuuttia taidetta -kampanjassa