Nuorten tarpeet esiin uuden maakunnan valmistelussa

Nuorisovaltuuston pohtijat

Pirkanmaalaiset nuoret ovat valmistelleet uutta nuorisovaltuustoa tulevalle maakunnalle. Nuorten luoma maakunnallisen nuorisovaltuuston malli oli esittelyssä 28.8.2018 Tampereella, Monitoimitalolla kuntien päättäjille, virkamiehille ja muille asiasta kiinnostuneille.

Kävin tilaisuudessa tutustuakseni paremmin nuoriin hankkeen takana. Halusin selvittää, mistä nuoret ammentavat energiaa ja innostusta yhteisten asioiden ajamiseen. Harrastusten, koulunkäynnin ja töiden jälkeen vapaa-aikaa ei jää kenellekään liikaa. Nuorisovaltuustojen kokouksissa vietetyt illat, maakunnallisen nuorisovaltuuston valmistelu ja muiden luottamustehtävien hoitaminen muun elämän ohella vaatii uhrauksia.

Mikä on siis se kipinä, joka saa hyppäämään oman elämänsä ruuhkavuosiin reippaasti etuajassa?

Kuka muu muka?

Nuorten kertoessa innostuksensa lähteistä muun muassa oppilaskuntatyön myötä herännyt kiinnostus, halu vaikuttaa asioihin sekä ystävien esimerkin seuraaminen esimerkiksi nuorisovaltuustotoimintaan toistuivat puheissa.

Tärkeimpänä motivaattorina esiin nousi kuitenkin usko siihen, että nuoria tarvitaan ajamaan oman ikäluokkansa asiaa.

– Monet asiat ovat kunnissa nuorten näkökulmasta sellaisia, että ne vaativat kehittämistä. Osittain tätä voidaan selittää sillä, etteivät nuoret koe puolueita mielenkiintoiseksi tavaksi vaikuttaa ja asettua ehdolle kunnallispolitiikkaan, vaikka poliittisessa järjestelmässämme puolueet ovat olleet ja todennäköisesti ovat myös tulevaisuudessa merkittävässä roolissa, toteaa Ville Viikki.

– Nuorten täytyy viedä nuorten asioita eteenpäin, meitä ei vielä kuunnella tarpeeksi, Jonna Lehto tiivistää.

Myös oman vaikuttamistyön konkretisoituminen arkipäiväisessä elämässä ajaa nuoria eteenpäin. Minna Lappi tuo esille Lempäälästä Hervantaan kulkevan bussiyhteyden, jonka syntyä hän on ollut edistämässä.

– On ollut hienoa huomata, että asiat joita olen ollut ajamassa eteenpäin ovat oikeasti toteutuneet ja olen saanut jotain aikaan.

– Tunnen aina suurta ylpeyttä istuessani sen bussin kyydissä, Minna jatkaa leveä hymy kasvoillaan.

Nuorisovaltuuston pohtijat
Kysymyksiin vastasivat uutta nuorisovaltuustomallia valmistelevat nuoret Manar Dahan (vas.), Jonna Lehto, Riku Seppälä, Ville Viikki, Tytti Halttu ja Minna Lappi.

 

Uudistusvalmistelussa panostettava viestintään

Kysyessäni nuorilta heidän näkemyksiään tulevasta maakunnasta ja sen valmistelusta esiin nousivat etenkin viestinnälliset kysymykset. Tytti Halttu ja Riku Seppälä peräänkuuluttavat uudistusviestinnältä raikasta ilmettä ja selkokielisyyttä.

– Uusi hallinto kuulostaa nuorista todella kuivalta. Valmistelussa tulisi miettiä, miten myös nuoret saadaan kiinnostumaan uudesta maakunnasta. Sitä tulisi markkinoida nuorille nykyaikaisena ja myös tulevien sukupolvien elämään vaikuttavana kokonaisuutena, Tytti sanoo.

– Kaipaisin myös helppolukuista ja selkokielellä tuotettua informaatiota siitä, mitä uudistus käytännössä tarkoittaa, Riku jatkaa.

Minna pysyy samalla linjalla ja korostaa myös aikuisten vastuuta tiedonvälittäjinä. Puoluepoliittinen riitely ja uudistukseen liittyvä yleinen sekavuus heikentävät sen kiinnostusta nuorten silmissä. Vastaavat ajatukset tuskin kuulostavat kenenkään muunkaan korvissa kovin vierailta.

– Todella moni nuori ei tiedä ollenkaan, mitä maakuntauudistus tulee tarkoittamaan. Mediassa uutisointi on sekavaa ja puolueet riitelevät keskenään. Nuoret tarvitsevat käytännön esimerkkejä uudistuksen vaikutuksista heidän elämiinsä. Missä käyn tulevaisuudessa lääkärillä, mitä palveluilleni tapahtuu?

Nuoret saatava mukaan päätöksentekoon

Uudesta nuorisovaltuustosta huolimatta nuoria askarruttaa, saavatko he äänensä kuuluviin maakunnallisessa päätöksenteossa. Uusi maakunta on demokraattinen toimija, jossa valta jaetaan vaalein. Mikäli kuntavaalien trendi jatkuu, jäänee maakuntavaalien äänestysprosentti nuorten keskuudessa melko alhaiseksi. Tämä huolettaa etenkin Villeä.

– Nuorten äänestysprosentti jää jo nyt joissakin kunnissa alle viidenkymmenen. Mikäköhän se tulee olemaan maakuntavaaleissa, jotka todennäköisesti kiinnostavat nuoria vielä vähemmän?

– Edustuksellinen demokratia on rikki, jos yksi ihmisryhmä ei äänestä ollenkaan, oli syy missä tahansa. Pitäisi keksiä keinoja, jolla kaikki ikäryhmät saataisiin innokkaammin uurnille. Toteutuuko demokratia, jos yksi ihmisryhmä ei ole kunnolla edustettuna, Ville pohtii.

Manar Dahan näkee, että kynnys osallistua erilaisin vaikuttamiskeinoin tulee olla mahdollisimman matala. Vaikuttaminen ei vaadi ihmeitä tai erityisosaamista. Äänensä voi saada kuuluviin muuallakin kuin äänestyskopissa, hän muistuttaa.

– Nuorille pitäisi saada näytettyä, että osallistuminen ja vaikuttaminen ei ole niin vaikeaa. On tärkeää tarjota sellaisia osallistumiskeinoja, että jokainen nuori pystyy tuomaan oman äänensä esiin.

– Maakuntauudistus tulee vaikuttamaan jokaisen nuoren nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Tämä viesti tulisi saada välitettyä nuorille paremmin. On epäreilua, että vain aikuiset päättävät nuorten tulevaisuudesta, Jonna päättää.

 

Heitä haastateltiin:
Jonna Lehto – Kangasalan nuorisovaltuuston puheenjohtaja
Manar Dahan – Tampereen nuorisovaltuuston varasihteeri
Minna Lappi – Lempäälän nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja
Tytti Halttu – Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja
Riku Seppälä – Yrittäjä
Ville Viikki – Nokian nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Pirkanmaa on mukana Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hankkeessa. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jolla vahvistetaan nuorten osallisuutta ja äänen kuulumista maakuntahallinnossa ja palveluiden kehittämisessä. Hankkeen tavoitteena on myös luoda nuorten maakunnallinen nuorisovaltuusto Pirkanmaalle.

Teksti: Vili Kandic. Kuva: Irina Korhonen