Pirkanmaan kulttuurihyvinvoinnin tiekartta viitoittaa kuntien ja maakunnan työnjakoa

Vesivärimaalausta

Maakuntauudistus muuttaa rakenteita ja käytäntöjä myös kulttuurin saralla. Julkiset taide- ja kulttuuripalvelut säilyvät edelleen kuntien päävastuulla, mutta uudistuksessa syntyy yhdyspintoja, joissa maakunta ja kunnat toimivat rinnakkain asukkaiden hyväksi. Myös yksityisille kulttuuritoimijoille on syntymässä uusia markkinoita, kun uudistus laajentaa mahdollisuuksia käyttää kulttuuria osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Pirkanmaalla on laadittu ensimmäinen kulttuurihyvinvoinnin tiekartta, jossa kuvataan kuntien ja maakuntien työnjakoa.

Pirkanmaa on osallistunut kuuden maakunnan yhteiseen Kulttuurisote-hankkeeseen, jossa selvitettiin, miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut otetaan mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Taiteen edistämiskeskuksen rahoittama hanke toimi maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyön tukena.

Pirkanmaan osahankkeessa tavoitteena oli laajan yleiskuvan sekä toteuttamiskelpoisen tiekartan luominen. Kulttuurihyvinvointi on Pirkanmaalla sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen että sosiaali- ja terveyspalvelujen asia. Mukaan otettiin myös eriarvoisuuden vähentämisen, maakunnan kilpailukyvyn sekä henkilöstön työhyvinvoinnin ja sitoutumisen näkökulmat.

Haasteena sote-palvelujen kyky hankkia kulttuuria

Toimivat ja saavutettavat kulttuurin peruspalvelut, erityisryhmille kohdennetut ja luokse tuodut palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin räätälöity ja kohdennettu taide- ja kulttuuritoiminta ovat saaneet hyvin jalansijaa Pirkanmaalla. Kirjastojen ja neuvoloiden yhteistyö, ikäihmisten päivätoiminnan kulttuurisisällöt ja esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien taideryhmät ovat esimerkkejä taiteen ja kulttuurin käytöstä sekä ennaltaehkäisevänä toimintana että osana hoivaa ja hoitoa. Hankkeessa tehdyssä kartoituksessa todettiin, että pienetkin kunnat voivat tuottaa hyvinvointinäkökulmasta hyvin kunnianhimoista ja moninaista kulttuuripalvelua eri väestöryhmille.

Kulttuurihyvinvointiin suunnatut resurssit ja toimintatavat eroavat paljon kuntien välillä, mikä tuo haastetta uusien yhdyspintojen rakentamiselle. Maakunta tuo kulttuurihyvinvoinnille yhteisen keskustelualustan, mikä vahvistaa kuntien välistä yhteistyötä myös uuden kuntien kulttuuritoimintalain hengessä. Esimerkiksi erityisryhmien kulttuuripalvelujen palvelutarjottimien kokoamiselle ja tarpeiden tunnistamiselle on selkeästi tarvetta. Hankkeessa tehdyn kartoituksen perusteella Pirkanmaan kunnilla on vaikeuksia hahmottaa omien ja esimerkiksi järjestöjen ja seurakuntien kulttuuritarjonnan kokonaisuutta sekä tunnistaa, keitä kulttuuripalvelut eivät onnistu tavoittamaan. Maakunta voi tässä olla kuntien tukena.

Pirkanmaalla kulttuurihyvinvoinnin erityisosaaminen on maan kärkeä, mutta haasteita ovat mm. sirpaleinen ja usein hankkeiden varassa oleva rahoitus, kuntien kulttuurirahoituksen suuri vaihtelu, vapaan kentän toimijoiden epävarmuus tulevasta toimintaympäristöstä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden oma kyvykkyys käyttää ja rahoittaa kulttuurin käyttöä osana hyvää ja vaikuttavaa hoitoa ja hoivaa. Pirkanmaalla kulttuurihyvinvoinnin kantava voima ovat verkostot, joita on sekä kuntien kulttuuritoimijoiden, hyvinvointikoordinaattoreiden, kulttuurialan freelancereiden että kulttuurialan kehittäjien kesken.

Kulttuurihyvinvointi haastaa Pirkanmaan maakunnan kyvykkyyden koordinoida verkostoihin nojaavaa poikkileikkaavaa kokonaisuutta, tukea kehittyvää kulttuurihyvinvointipalvelujen markkinaa ja vahvistaa paikallisten vahvuuksien leviämistä alueelliseksi. Maakunta voi vahvistaa ja vakiinnuttaa kulttuurin osuutta erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden hyvinvoinnissa – tai heikentää sitä, jos kulttuurihyvinvointipalvelujen tarjontaa ja kehittymistä ei mahdollisteta ja tueta.

Tiekartta kiteytyy toimenpide-ehdotuksiin

Iäkäs nainen hoivakodissa
Jokaisella on oikeus kulttuuriin – myös pitkäkestoisessa ympärivuorokautisessa hoivassa olevien. Maakunnan on järjestäjänä valvottava, että myös heidän kulttuuriset oikeutensa toteutuvat.

Hankkeessa laadittiin tulevalle Pirkanmaan maakunnalle kulttuurihyvinvoinnin tiekartta, jonka ytimenä on mahdollisuuksien luominen kulttuuripalveluiden juurtumiselle osaksi hyvää hoitoa ja hoivaa sekä kaikkien kuntalaisten ennaltaehkäisevää hyvinvoinnin tukemista. Tiekartta tiivistyy neljään toimenpide-ehdotukseen:

1) Maakunnan on palvelujen järjestäjänä varmistettava, että kulttuurihyvinvointipalvelujen hankinta ja käyttö on mahdollista läpi palvelurakenteen.

2) Kuntia ja muita toimijoita on tuettava, niin että ne voivat vahvistaa kuntalaistensa kulttuurihyvinvointia ja tuottaa laadukasta palvelua. Samalla on mahdollistettava nykyisten yhteistyökäytäntöjen jatkuminen sote-palveluiden kanssa.

3) Maakunnan on sote-palveluiden järjestäjänä ja tuottajana sisällytettävä taide ja kulttuuri osaksi toimintansa strategista kehittämistä.

4) Maakunnan on myös järjestäjänä edellytettävä ja valvottava, että pitkäkestoisessa ympärivuorokautisessa hoivassa olevien kulttuuriset oikeudet toteutuvat.

 

Kulttuurisote-hankkeen Pirkanmaan raportti on julkaistu Innokylässä.
Koko kuuden maakunnan yhteinen loppuraportti julkaistaan Innokylässä keväällä 2019.

Lue myös

Pirkanmaa 2021 mukana 100 minuuttia taidetta -kampanjassa