Vastauksia yleisimpiin kysymyksiin

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi niin pirkanmaalaisten kuin uuteen Pirkanmaan maakuntaan siirtyvän henkilöstön elämään. Tänne on koottu vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.



Suomessa on valmisteilla suuri hallinnollinen uudistus, maakunta- ja sote-uudistustus. Mikäli eduskunta hyväksyy uudistukseen liittyvät lait, tulee uudistus voimaan vuonna 2021.

Uudistuksessa saadaan kuntien ja valtion rinnalle uusi julkisen hallinnon taso: maakunnat. Maakunnat ovat julkisoikeudellisia toimijoita, joilla on alueellaan itsehallinto. Maakunnilla ei ole verotusoikeutta ja ne saavat rahoituksensa valtiolta.

Maakuntauudistuksessa Suomeen syntyy 18 maakuntaa, joiden toiminta-alue vastaa lähes täysin nykyisten maakuntien maantieteellistä aluetta. Joitakin muutoksia on kuitenkin tulossa. Esimerkiksi Kuhmoisten kunta siirtyy uudistuksen yhteydessä osaksi Pirkanmaan maakuntaa.

Maakunnalle siirtyy uudistuksen myötä tehtäviä kunnilta ja valtiolta. Kun uudistus on tullut voimaan, työt jakautuvat kuntien, maakuntien ja valtion välillä seuraavasti:

Kuntien vastuulla on osaamiseen ja sivistykseen, terveyteen ja hyvinvointiin, liikuntaan ja kulttuuriin, nuorisotoimeen, paikalliseen elinkeinopolitiikkaan sekä maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvät tehtävät.

Maakuntien vastuulla on sosiaali- ja terveydenhuollon, hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen, pelastustoimen, ympäristöterveydenhuollon, aluekehittämisen, työ- ja elinkeinopalvelujen, maaseudun kehittämisen sekä liikennejärjestelmäsuunnittelun ja joukkoliikenteen alueellisen suunnittelun tehtävät.

Valtion vastuulla on oikeusvaltion ylläpidon ja kehittämisen, perusoikeuksien turvaamisen ja arvioinnin, turvallisuuden, yleisen edunvalvonnan tehtävät sekä valtakunnalliset ja kansainväliset tehtävät.

Haluatko tietää lisää maakuntien tehtävistä?
Maakuntien tehtävät

10.10.2018


Henkilökohtainen budjetti voidaan myöntää sellaisille, joilla on pitkäaikainen tarve saada runsaasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Tällaisia ovat esimerkiksi ikäihmiset tai vammaiset.

Henkilökohtainen budjetti on maakunnan myöntämä maksusitoumus siitä, että maakunta maksaa asiakkaan tarvitsemat, etukäteen sovitut palvelut tiettyyn euromäärään asti. Se ei siis ole asiakkaalle maksettavaa rahaa.

Kun asiakkaalle on myönnetty henkilökohtainen budjetti, hän voi itse hankkia omaan tilanteeseensa sopivimmat palvelut maakunnan hyväksymiltä toimijoilta.

Henkilökohtaisen budjetin saaminen edellyttää, että yhdessä asiakkaan kanssa on laadittu asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmassa on kartoitus kaikista asiakkaan tarvitsemista palveluista sekä suunnitelma siitä, miten palvelut tuotetaan.

Henkilökohtaisen budjetin voi saada vain sellainen, jolla on jatkuva tarve saada laajasti apua tai tukea. Asiakkaan on myös kyettävä itse tai avustettuna suunnittelemaan ja hankkimaan tarvitsemansa palvelut.

23.11.2018


Asiakasseteli on maksusitoumus, minkä maakunta voi myöntää asiakkaalle tietyn yksittäisen sosiaali- ja terveyspalvelun hankkimista varten.

Asiakassetelissä on määritelty se, mitä palvelua sillä voi hankkia ja minkä verran palvelu voi maksaa. Asiakas voi itse valita maakunnan hyväksymistä yksityisistä yrityksistä sen, jolta hän hankkii tarvitsemansa palvelun.

Asiakasseteli ei ole asiakkaalle maksettavaa rahaa, vaan maakunta maksaa korvauksen suoraan sille yritykselle, mistä palvelu on hankittu.

Asiakasseteli korvaa nykyisin käytössä olevan, kunnan myöntämän palvelusetelin.

23.10.2018