Vartti kulttuuria päivässä pitää mielen virkeänä

Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala ja Armas-klovni kahvilla

Kulttuurihyvinvoinnin käsite on tunnistettu vasta viime vuosina. Sillä tarkoitetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä kulttuurin ja taiteen avulla. Kulttuurihyvinvointi näkyy Pirkanmaan kuntien strategioissa, toimintasuunnitelmissa ja yhteistyösopimuksissa entistä useammin, ja maakunta onkin kulttuurihyvinvoinnin edelläkävijä. Täällä on saatu aikaan Suomen ensimmäinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma, ja kulttuurityö on monessa kunnassa hyvällä tolalla.

Johanna Riippi soittaa ukulelea
Kulttuurin suositeltu vähimmäisannos on sata minuuttia viikossa, mikä tarkoittaa noin varttia päivässä. Johanna Riipin oma kulttuuritavoite täyttyy hetkessä ukulelea soittaessa ja laulaessa.

Taide ja kulttuuri luovat jo itsessään hyvinvointia ja mielekästä elämää. Niitä voidaan käyttää myös tavoitteellisesti edistämään hyvinvointia. Jokaisella ihmisellä on taiteesta ja kulttuurista omat kokemuksensa ja ajatuksensa. Hyvinvointia voi toiselle tuoda se, että pääsee nauttimaan hyvästä taiteesta katsojana, toiselle se, että pääsee itse tekemään ja osallistumaan vaikkapa perhesirkukseen tai kuoroharrastukseen.

Taiteen ja kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutusten lista on pitkä. Tanssi parantaa liikuntakykyä ja kehon hallintaa ja laulaminen hengittämistä. Kulttuuri vähentää ahdistuneisuutta sekä fyysisiä ja psykologisia oireita esimerkiksi masennuksen hoidossa. Taidetoiminnan on todettu vähentävän kipu- ja unilääkkeiden tarvetta esimerkiksi leikkauksen jälkeen. Aktiivisesti taiteeseen ja kulttuuriin osallistuvilla on todennäköisyys elää pidempään kuin niihin osallistumattomilla.

Muksusta mummoon – jokaisella on oikeus kulttuuriin

Kulttuurihyvinvointiin liittyy vahvasti myös kulttuuriset oikeudet. Niillä tarkoitetaan yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua kulttuuri- ja taidepalveluihin ja kehittää itseään ja yhteisöään taiteen ja kulttuurin keinoin.

Erityisen tärkeää on huolehtia, että kulttuuriset oikeudet toteutuvat myös niillä ihmisillä, joiden kyvykkyys hakeutua itse näiden palvelujen pariin on maantieteellisesti, fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti tai kielellisesti rajoittunutta. Kuntien ja tulevien maakuntien rooli on keskeinen heikommassa asemassa olevien kulttuuristen oikeuksien turvaamisessa.

Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala ja Armas-klovni kahvilla
Kulttuurihyvinvointisuositus koskee jokaista – myös niitä, jotka viettävät pitkiä aikoja sairaalassa tai asuvat hoitokodissa. Sote-taiteilija Jouko Enkelnotko on tuonut Armas-klovnina iloa sairaalaan ja ikäihmisten hoitolaitoksiin. Hänen vieressään on Pirkanmaan sote-uudistuksen muutosjohtaja Jaakko Herrala, joka on yksi valtakunnallisen 100 minuuttia taidetta -kampanjan suojelijoista.

Pirkanmaalla on jo vuosia toteutettu kulttuurista vanhustyötä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta koululaisille. Kulttuurista pääsee osaksi esimerkiksi silloin, kun hakee lapsia päiväkodista ja katselee lasten tekemää taidetta seinillä. Jos kirjasto on pidemmän matkan päässä, voi käydä kirjastoautosta hakemassa pinon luettavaa. Musiikin kuuntelu ja elokuvien katselu on myös kulttuuria ja luo kulttuurihyvinvointia.

Taidetta ja muuta kulttuuria tuodaan myös sairaaloihin ja ikäihmisten asumispalveluihin. Taiteella ja kulttuurilla on suuri merkitys maahanmuuttajien kotoutumisessa Suomeen.

Tammikuussa alkanut 100 minuuttia viikossa -kampanja kannustaa ihmisiä ympäri Suomen pysähtymään hetkeksi kulttuurin äärelle ja miettimään, toteutuuko suosituksen sata minuuttia joka viikko. Pirkanmaalla on loistavat mahdollisuudet harrastaa, tuottaa itse sekä osallistua kulttuuritoimintaan.

Millaisista osista sinä saat kokoon kulttuurihyvinvointisuosituksen mukaiset sata minuuttia kulttuuria viikossa?

Johanna Riippi


Johanna Riippi on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelija Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Hän toimii vastaavissa tehtävissä myös Tampereen kaupungilla.
Kirjoitus on osa Pirkanmaa 2021 -valmistelun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen blogitekstien sarjaa.

Lue lisää kulttuurihyvinvoinnista:
Pirkanmaa 2021 mukana 100 minuuttia taidetta -kampanjassa
Taiteen edistämiskeskuksen 100 minuuttia taidetta -kampanja

Lue lisää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä:

Hyvinvointia kuntalaisen arjessa 

Vesistöjen äärellä, hyvinvoinnin lähteillä 

Kiinnostava ja vihreä lähiympäristö innostaa liikkumaan

Esteetön ympäristö mahdollistaa kuulo- ja näkövammaisten omatoimisen arjen

Tyttö lukee kirjaa ulkona kalliolla
Laskitko jo, miten monta minuuttia kulttuuria kulutat päivässä? Ylittyikö suositus 15 minuuttia päivässä tuplasti? Tutkimuksen mukaan niillä, jotka kuluttavat taidetta joka päivä vähintään puoli tuntia eli vuodessa yli sata tuntia, on parempi psyykkinen hyvinvointi kuin niillä, joilla taideosallistuminen on vähäisempää.