Vesistöjen äärellä, hyvinvoinnin lähteillä

Tammerkosken rannalla kalassa

Ennen talven tulemista Tammerkosken rantaa pitkin kävellessäni tajusin, että silmieni edessä avautui monta näkökulmaa vesistöjen tärkeyteen.

Mältinrannassa näin uimarin. Tammerkosken alajuoksulla onnekkaan kalastajan – joka sai taimenen koukkuunsa juurikin sillä hetkellä, kun kävelin hänen ohitseen. Hänen takanaan pauhasi voimalaitos.

En suinkaan ollut ainoa, joka nautiskeli Tammerkosken rantojen ainutlaatuisista, historiallisista, maisemista päiväkävelyn merkeissä.

Vesistöjen vaikutus on aikojen saatossa muuttunut. Vesiliikenteellä ja vesistökuljetuksilla ei ole enää samanlaista merkitystä kuin edellisellä vuosisadalla.

Vesistöillä on kuitenkin edelleen tärkeä taloudellinen osa Suomessa ja myös Pirkanmaalla. Taloudelliset hyödyt jakautuvat kuitenkin monelle toimialalle, eikä rahallisen hyödyn arviointi ole aina helppoa. Pirkanmaan liiton vuonna 2015 laatimassa ekosysteemipalvelut-selvityksessä on tarkasteltu muun muassa vesistöihin liittyviä aineellisia ja aineettomia hyötyjä ja muunnettu niitä euroiksi.

Ekosysteemipalveluiden arvottamisen kautta pyritään ilmentämään vesistön merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja toisaalta kuvaamaan mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja työllisyydelle. Tässä analyysissa nousivat vahvasti esille erityisesti Pirkanmaan suuret vesistöt sekä harjumuodostumissamme piilevät pohjavesivarat. Pinta- ja pohjaveteen perustuvan käyttöveden arvoksi on ekosysteemipalveluselvityksessä arvioitu 40 miljoonaa euroa vuosittain.

Vesillä liikkuminen ja kalastus ovat esimerkkejä niistä monista tavoista, joiden kautta vesistöt tuottavat ihmisille hyvinvointia. Vesistöt tarjoavat mahdollisuuksia virkistykseen, matkailuun, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisäämiseen sekä luontokokemuksiin.

Kalansaalis

Pirkanmaan ekosysteemipalvelut -selvityksessä arvioitiin virkistyksen ja retkeilyn, vapaa-ajanasumisen sekä veneilyn ja melonnan yhteenlasketuksi arvoksi pitkästi yli 200 miljoonaa euroa vuositasolla. Toki vain osa tästä arvosta kytkeytyy vesistöihin, mutta joka tapauksessa osuus on huomattavan suuri. Ehkä tätä ei ole kuitenkaan vielä ymmärretty?

Netistä etsimällä en löytänyt yhtäkään tutkimusta vesistöjen hyvinvointimerkityksestä. Metsien ja yleisellä tasolla luonnon yhteys ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen on kuitenkin viime vuosina tiedostettu – ja hyvä niin. Tutkimuksin on pystytty osoittamaan, että luonnossa oleskelu ja liikkuminen lisäävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Luonnossa oleskelu alentaa verenpainetta ja tasoittaa sydämen sykettä. Se myös auttaa palautumaan stressistä ja parantaa mielialaa. Kaupunkilaisten mielipaikoista voimakkaimmin rauhoittaviksi koetaan muun muassa ranta-alueet.

Vesistöt ovat keskeinen osa kulttuuriperintöämme ja identiteettiämme. Kansainvälistä matkailua ajatellen Suomen kiistattomia vetovoimatekijöitä ovat puhdas luonto ja vesistöt. Pirkanmaan vesistöt ovat nykyisin kokonaisuutena paremmassa tilassa kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

Iso osa tamperelaisista laskee kotinsa vesihanasta järvivedestä tuotettua vettä. Maailman laajuisesti merien ja vesien tila on kuitenkin mennyt jatkuvasti huonompaan suuntaan.

Totesin itse tammikuussa, miten paljon Intian valtameressä on jätettä ja muovia. Sikäläisillä paratiisirannoilla voikin sanoa olevan monet kasvot. Myöskään puhdas ja riittävä juomavesi ei ole väestörikkaissa osissa maapalloa lainkaan itsestään selvyys. WHO:n mukaan noin 850 miljoonalla ihmisellä ei ole asuinpaikallaan puhdasta juomavettä. Puhtaiden vesiensä puolesta Suomi erottautuu myönteisesti edukseen maailman ja myös Euroopan maiden joukosta.

Järviwikin mukaan Pirkanmaalla on 2551 järveksi luokiteltua vesistöä, joiden osuus maakunnan pinta-alasta on lähes 14 prosenttia. Suurimmalla osalla pirkanmaalaisista on etuoikeus asua kävely- tai pyöräilyetäisyydellä järven tai joen rannasta. Näin pirkanmaalaiset ovat vesistöjen tuottaman hyvinvoinnin lähteillä.

Nauttikaamme siis vesiemme hyvää tekevästä vaikutuksesta – niin ulkoisesti kuin sisäisestikin!

 

Satu Appelqvist

Kirjoittaja työskentelee Pirkanmaan liitossa maakuntakaavoituksen parissa ja vastaa tältä osin yhdyskuntahuollon ja ympäristönsuojelun aihepiireistä. Kirjoitus on osa Pirkanmaa 2021 -valmistelun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen blogitekstien sarjaa. 

 

Ranta-aluetta Tampereella

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue lisää:

Jäppinen, J-P., Tyrväinen, L., Reinikainen, M., Ojala, A. 2014. Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013–2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35/2014.

Korpela, K., Ylén, M., Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H. 2010. Favorite green, waterside and urban environments, restorative experiences and perceived health in Finland. Health Promotion International 25(2): 200–209. doi: 10.1093/heapro/daq007

www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/virkistyskaytto/luonnon-hyvinvointivaikutukset/

www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_luonnon_hyvinvointivaikutuksista/Pages/luonnon_vaikutus_hyvinvointiin.aspx

World Health Organization (WHO) and the United Nations Children’s Fund (UNICEF). 2017. Progress on drinking water, sanitation and hygiene: 2017 update and SDG baselines.

 

Muita tekstejä:

Hyvinvointia kuntalaisen arjessa

Esteetön ympäristö mahdollistaa kuulo- ja näkövammaisten omatoimisen arjen

Kiinnostava ja vihreä lähiympäristö innostaa liikkumaan

Vartti kulttuuria päivässä pitää mielen virkeänä

Pirkanmaa 2021 on mukana 100 minuuttia taidetta -kampanjassa